Togon ulkoilun ja liikunnan tarve tuntuu vähentyneen viime aikoina. Aamun vauhdikkaan pyörälenkin jälkeen se on tyytyväinen tunnin terapiakävelyyn kaivamisineen ja 20min iltakävelyyn. Togo on siis ulkoillut vain vähän yli 2 tuntia, päivässä, kun aiemmin sen onnellisuus vaati noin 3 tuntia ulkoilua. Nykyään se tosin korvaa osan ulkoilusta leikkimällä sisällä. Se on selvästi aiempaa seurallisempi. Odottaminen ennen toisen koiran hankintaa oli viisas päätös. Togo on kypsynyt juuri sopivasti ja sen luonne on muuttunut laumakeskeisemmäksi, mutta ei kuitenkaan vielä roikkuvaksi tai mustasukkaiseksi. Ennen se ei näyttänyt kaipaavan mitään, mutta nykyään seurankaipuu on aika ilmeistä. Arvioisin tämän aikuistumisen merkiksi. Togo on yhä hyvin pentumainen, mutta sen perusluonne on silti jotenkin 'vakava'. Huomasin tämän jo silloin, kun se oli pieni. Jo pienenä se käytti päätään ja välillä se vaikutti melkeinpä analyyttiselta. Silloin arvelin, että siitä saattaa aikuisena tulla hyvink