Ennätettiin jo teinien kanssa toivoa Helan korvanpäiden jäävän hiukan lurpalle, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että pystykorva tästä on tulossa. Se on kasvanut hurjan nopeasti ja vahvistunut myös. Nykyään se koirien juostessa vapaana kirmaa Togon perässä kuin vanha tekijä ja Togo haastaa sitä leikkiin niin kuin toista koiraa haastetaan, eikä tyydy vain sietämään pennun läsnäoloa niin kuin ennen. Tällä pennulla onkin tosi eläväinen ruumiinkieli. Togo on aika kankea ja vakavaluonteinen vaikka siperianhusky onkin, on ollut sellainen pennusta asti, mutta Hela suorastaan nauraa kropallaan aina, kun sitä tervehtii iloisesti. Korvat menee luimuun, pää painuu alas ja häntä vispaa niin, että koko takapää heiluu. Kerrassaan hurmaava otus! Nykyään se juoksee ilman apua rappuset alaskin ja tekee yhä useammin pissat ja kakat ulos. Sisätiloissakin silti riittää vielä siivottavaa. Metsässä tämä veijari kiitää kuin salama. Se selvästi rakastaa metsässä kulkemista niin kuin voi odottaakin, onhan